Minua pyydettiin kertomaan omista ruokavalinnoistani ja niiden vaikutuksista ilmastoon. Totta puhuen omassa vaakakupissani aikoinaan kasvisruoan valitessani painoivat ilmastoa enemmän eläinten oikeudet. Vaikka olenkin myöhemmin jättänyt kaikki eläinperäiset tuotteet pois, voin vannoa saaneeni tilalle ainakin tuplaten uusia tuttavuuksia, pienentänyt hiilijalanjälkeäni ja mikä parasta, saanut kevyemmän mielen tietäessäni, että teen valinnoillani hyvää niin ympäristölle, itselleni kuin eläimillekin. Onhan ihminen onnellisimmillaan eläessään omien arvojensa mukaisesti.

Matkalla kohti kestävää hyvinvointia miettii usein, mitkä olisivat niitä itselle sopivimpia, helppoja mutta tehokkaita ilmastotekoja. Meistä jokainen törmää arjessaan tilanteisiin, joissa on mahdollisuus tehdä enemmän tai vähemmän ilmastoystävällisiä valintoja liikkumisesta, kuluttamisesta ja asumisesta, mutta ehkä useimmin toistuvia ovat valinnat ruoasta – jopa viidesti päivässä valitsemme, mitä syömme. 

1. Tarkasteltaessa globaaleja ympäristöongelmia ei ruoantuotantoa voida sivuuttaa, sillä eläinten kasvattaminen ruoaksi laittaa maapallon rajalliset resurssit koetukselle. Seuraavassa esitellään 5 faktaa liittyen eläintuotantoon ja ilmastoon.

Arvioiden mukaan eläinten kasvatus ruoaksi aiheuttaa noin viidenneksen tai jopa puolet maailman kasvihuonepäästöistä – enemmän kuin esimerkiksi koko maailman liikenteen aiheuttamat päästöt yhteensä! Metsien raivaus rehuviljelyyn ja laitumiksi, karjan hengityksessä, märehtimisessä ja ulosteissa syntyvät päästöt, eläinten teurastus ja tuotteistaminen sekä lopputuotteiden kuljetus, säilytys ja valmistus ovat osa pitkää prosessia.

Alla oleva kuva havainnollistaa keskivertosuomalaisen ja eri ruoka-aineiden hiilijalanjälkiä, joissa korostuvat erityisesti punaisen lihan päästöt.

2. Makean ja puhtaan veden rajallisuus yhdessä kasvavan eläintuotannon kanssa tekevät vesipulasta pahenevan maailmanlaajuisen ongelman. Tiesitkö, että puoli kiloa naudanlihaa kuluttaa saman verran vettä kuin puolen vuoden päivittäinen suihku? Rehuviljely ja vesistöihin päätyvät eläinten ulosteet lisäävät myös vesistöjen saastumista ja rehevöitymistä.

3. Liikakalastus uhkaa romahduttaa lähes kaikki ruokana käytettävät kalakannat maailmanlaajuisesti. Merien on ennustettu tyhjenevän kalasta noin 30 vuodessa.

4. Koska viljelykseen soveltuva maapinta-ala on rajallinen, tulisi se hyödyntää paremmin. Kierrättämällä ihmisravinnoksi kelpaava ruoka (esimerkiksi soija ja vilja) eläinten kautta, haihtuu noin 90% tuotantoeläimille syötetyn rehun energiasta lämpönä taivaan tuuliin. Miksi emme siis ottaisi tarvitsemaamme energiaa suoraan kasviperäisistä raaka-aineista kierrättämättä sitä eläinten kautta? Esimerkiksi tietty maapinta-ala kasviperäisellä ravinnolla ruokkii neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin jos samalla alueella tuotetaan lihaa.

5. Aavikoituminen, eroosio sekä metsä- ja sademetsäkato aiheutuvat yhä useammin metsän raivaamisesta rehuviljelyyn ja laidunmaiksi. Noin 80% Amazonin sademetsäkadosta on seurausta eläintuotannosta. Vaikka et ostaisikaan brasilialaista lihaa, suuri osa suomalaisista sioista ja broilereista syö osana rehuaan soijaa, joka ei ole vastuullisesti tuotettua.

Haasteet ovat suuria. Presidentti Niinistöä lainaten, yksittäisillä teoilla on pieni merkitys ilmastonmuutoksen torjuntaan, mutta ne ovat äärimmäisen tärkeitä vahvistamaan positiivisia asenteita – välinpitämättömyys ei saa levitä, sillä se on tuhoisaa ilmastokriisin kannalta.

Pitääkö liha jättää kokonaan pois ruokavaliosta? Ilmaston, ympäristön, eläinten oikeuksien ja olojen sekä terveyden kannalta oikein koostettu kasvis- tai vegaaniruokavalio aina on parempi vaihtoehto. Ei ole kuitenkaan realistista, että lihankulutus loppuisi kuin seinään. Ympäristön kannalta suurin vaikutus saataisiin sillä, että valtaosa lihaa viikoittain syövistä muuttaisi ruokavaliotaan kasvispainotteisemmaksi. Jo pienillä valinnoilla voi pienentää ruokavalionsa hiilijalanjälkeä merkittävästi.

 

 

Kasvispainotteisempi ruokavalio ei ole suinkaan luopumista – rohkealla tutustumisella saatat saada eläinperäisten tuotteiden tilalle lukumääräisesti paljon enemmän kasvikunnan vaihtoehtoja. Usein kuulee sanottavan, että liha on vain parempaa, mutta onko liha maustamattomana maukasta? Eivät ole kasvikunnan tuotteetkaan, joten älä arkaile kasvisruoan maustamisen kanssa. Anna makunystyröillesi aikaa tottua.

 

 

Jos lihan poisjättäminen tuntuu vaikealta, voit lähteä liikkeelle pienentämällä liha-annosten kokoa esimerkiksi korvaamalla ne osittain kasviperäisillä tuotteilla. Myös vaihtaminen lähivesien vastuullisesti pyydettyyn kalaan, kuten silakkaan, muikkuun tai ahveneen, on lihansyöntiä parempi vaihtoehto.

Jauhelihan voit vaihtaa soijarouheeseen tai kokeilla kotimaista herne- tai härkäpapurouhetta. Lihamaisia raaka-aineita innovoidaan jatkuvasti lisää. Oletko kokeillut tofua, jota löydät myös helppokäyttöisenä valmiiksi marinoituna? Vehnäproteiinista valmistettua seitania löytyy kaupan kylmähyllyiltä leikkeleenä, nakkeina ja kebabin tyylisenä lastuna. Monikäyttöiset Nyhtökaura, Härkis, Kaurajauhis ja Beanit-härkäpapusuikaleet taipuvat niin wokkiin, pataruokaan, laatikkoon, kastikkeeseen kuin keittoonkin, ja ovat käyttövalmiita. Pakasteesta löydät herneproteiinista valmistettuja Pease-suikaleita ja -rouhetta, lihamaisen suutuntuman Oumph! -fileitä sekä monia muita tuotteita. Perinteiset kasvispihvit ovat saaneet rinnalleen proteiinipitoisia ja maukkaita palkokasveista valmistettuja pyöryköitä sekä maailmalla suosion saavuttaneita erittäin lihamaisia Beyond Burger -pihvejä.

Maitovalmisteet voit korvata kaura-, soija-, riisi- ja pähkinäjuomilla, soija-, kaura- ja kookosjogurteilla ja vanukkailla, soijarahkalla sekä kasvirasvapohjaisilla juustoilla, tuorejuustoilla, margariineilla ja levitteillä. Usean sekasyöjänkin kielen ovat vieneet mennessään vegaanijäätelöt, jotka valmistaan esimerkiksi kookoksesta, soijasta, kaurasta tai mantelista. Kananmunan korvaamiseen esimerkiksi leivonnassa löydät vinkkejä leivontablogeista tai Vegaaniliitolta.

Palkokasvit eli pavut ja linssit toimivat ruoassa kuin ruoassa joko pääraaka-aineena tai tuomassa lisää ruokaisuutta. Niitä voit ostaa joko valmiiksi keitettyinä tai kuivattuina. Itse keittäminen vaatii toki pienen vaivan, mutta lopputulos ja suutuntuma on usein herkullisempi. Koska arki ei aina jätä aikaa kokkailuun, niin alati valikoimaltaan lisääntyvän kattauksen kasvisruokia löydät myös kaupan eineshyllyltä ja ravintoloiden listoilta.

 

 

Kasvispainotteisessa ruokavaliossa tutustut moniin kasviksiin, hedelmiin ja marjoihin, joiden runsas käyttö pienentää ruokavaliosi hiilijalanjälkeä entisestään. Erilaiset siemenet, pähkinät ja kasviöljyt monipuolistavat makumaailmaa ja ravintoarvoja. Jos haluat noudattaa täysin vegaanista ruokavaliota, tulee B12-vitamiini ottaa lisäravinteena, sillä sitä ei saada kasvikunnan tuotteista.

Matkaasi kohti kasvispainotteisempaa ruokavaliota voit rikastuttaa osallistumalla esimerkiksi Facebookin kautta Lihattomaan lokakuuhun, jossa saat runsaasti tietoa kasvisruokailusta. Herkullisia reseptejä löydät esimerkiksi Vegaaniliitolta sekä lukuisista kasvisruokablogeista, Instagramista vegetileiltä tai vaikka kysymällä kaverilta – laitetaan hyvä kiertoon, joten jaathan omatkin vinkkisi ympäristöystävällisemmästä ruokailusta!

 

 

   – Jenni Kankanniemi 

Jennin matkaa voit seurata instagramista @jennikarola

 

Lähteet

Vegaaniliitto. Ympäristö. http://vegaaniliitto.fi/www/fi/tietoa/miksi-veganismi/ymparisto.

Vegaaniliitto. Vinkkejä ruoanlaittoon. http://www.vegaaniliitto.fi/www/fi/arki/vinkkeja-ruoanlaittoon.

Viite. 2019. Kotimaisen lihantuotannon ekologisuus on pelkkä myytti. https://www.viite.fi/2019/08/13/kotimaisen-lihantuotannon-ekologisuus-on-pelkka-myytti/.

WWF. 2017. Mitä tänään pelastettaisiin? https://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/wwf-lehti/Mita-tanaan-pelastettaisiin–3106.a.

WWF. Ruokaopas: Lähivesien pikkukalaa. https://wwf.fi/ruokaopas/lahivesien-pikkukalaa/.

WWF. 2016. Vähemmän lihaa lautaselle. https://wwf.fi/vahemman-lihaa-lautaselle/.

WWF. 2019. Vastuullinen elämäntapa: Ruoka. https://wwf.fi/vaikuta-kanssamme/vastuullinen-elamantapa/ruoka/

Yle. 2016. Pitääkö liha poistaa lautaselta? https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/06/pitaako-liha-poistaa-lautaselta.

Yle. 2019. Sauli Niinistö: Hiilipäästöjen leikkaaminen on “äärimmäisen kiireellistä” – presidentti vaihtoi maalämpöön ilmastonmuutoksen takia. https://yle.fi/uutiset/3-10951294.