Tämä kirjoitus on kiitos ja oodi urheilijoille, jotka haluavat vaikuttaa. Urheilijoille, jotka haluavat käyttää omaa vaikutusvaltaansa hyvään myös yhteiskunnallisesti urheilukenttien ulkopuolella.
Urheilun yhteiskunnallisella vaikuttamisella on ollut oikeastaan pitkät perinteet vain Pohjois-Amerikassa, jossa urheilijat ovat kautta historian nostaneet tärkeitä teemoja esiin liittyen mm. ihmisoikeuksiin, yhteisöllisyyteen, ilmastoon, ihmisten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Nimet kuten Muhammad Ali, Billie Jean King, Colin Kaepernick, LeBron James tai Megan Rapinoe saattavat olla tuttuja myös urheiluyhteisön ulkopuolella. Suomessa urheilijat ovat vasta viime vuosikymmenellä aktivoituneet näkyviksi ja kuuluviksi yhteiskunnallisiksi vaikuttajiksi erityisesti sosiaalisen median myötävaikutuksella.
Pelasin ammatikseni jalkapalloa yli 15 vuotta Suomessa ja lopetin ammattilaisurani vuonna 2017. Jo viimeisten pelivuosien aikana aloitin työskentelyn Punainen kortti rasismille -hankkeessa FIMU ry:ssä. Näiden viiden vuoden aikana, kun olen työskennellyt urheilun yhdenvertaisuuteen ja yhteiskuntavastuuseen liittyvien kysymysten parissa, olen nähnyt upean murroksen läheltä. Urheilijat ovat nostaneet eettiset ja ekologiset kysymykset julkiseen keskusteluun myös Suomessa. Olemme viimeisen vuosikymmenen aikana Suomessa tulleet siitä pisteestä, että urheilijat vain urheilevat ja puhuvat vain tuloksista, palautumisesta tai arvokisoista siihen pisteeseen, että urheilua ei voi enää pitää yhteiskunnasta erillisenä saarekkeena.
Koripallon suomalainen supertähti Lauri Markkanen kertoo julkisuudessa, ettei syö punaista lihaa ja maitotuotteita lainkaan sekä tekee ilmastodonkeilla ilmastonmuutoksen vaikutuksia esille. Entinen taitoluistelija Kiira Korpi nostaa esiin kysymyksiä urheilun eettisestä valvonnasta ja epäeettisestä valmennuskulttuurista. Jalkapalloilija Riku Riski kieltäytyy maajoukkuematkasta Qatariin vedoten eettisiin syihin ja ihmisoikeuksiin. Vaikka hiihtäjä Martti Jylhä ei voittanut hiihtourallaan yhtään miesten arvokisamitalia, niin hänen työnsä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ja Protect Our Winters -lähettiläänä saa minulta erittäin suuren arvostuksen. Arvostan suuresti Jari Litmasen upeaa urheilu-uraa, mutta vielä suuremman kunnioituksen minulta saa nykyinen Huuhkajien kapteeni Tim Sparv, joka lähetti tällä viikolla ilmastopoliittisen sparrausviestin maan pääministerille ja hallitukselle. Isona viestinä oli, että puheet on nyt puhuttu ja nyt on konkreettisten ilmastotekojen aika. Suomalainen joukkuehenki ja rohkeus voivat toimia urheilukentän lisäksi myös yhteiskunnan ja politiikan kabineteissa, jossa Suomi voisi toimia ilmastopolitiikan edelläkävijänä muulle maailmalle.
Kestävästi liikkeelle -hankkeessa haastetaan ihmisiä tekemään eettisesti ja ekologisesti kestäviä valintoja ja tarjotaan tähän konkreettisia toimintatapoja. Kestävän kehityksen toimintaohjelmassa (Agenda2030) on huomioitu maapallon kantokyky ihmisen hyvinvointiin, eriarvoistumiseen ja talouskasvuun vahvasti vaikuttavana tekijänä. Sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristöllinen kestävyys kulkevat käsi kädessä ja jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa siihen, millaisen maailman jätämme tuleville sukupolville. Urheilijat ovat esikuvia, joiden valinnat voivat vaikuttaa muihin, erityisesti lapsiin ja nuoriin sekä sellaisiin ihmisiin, jotka eivät seuraa muuta kuin urheilua.
Kiitos kaikki nykyiset ja entiset urheilijat, jotka ovat ottaneet näkyvästi kantaa yhteiskunnassamme. On se sitten syrjinnänvastaisten arvojen nostamista esille kapteeninnauhan avulla, kieltäytymistä rahallisesta sponsorista eettisten syiden takia, kannustamista lukemiseen, kasvisruokailuun tai ekologisempiin treenimatkoihin sekä tabuina pidettyjen asioiden kuten, peli- tai päihderiippuvuuden, syömishäiriöiden tai mielenterveyteen liittyvien ongelmien puhumista julkisuudessa. Olette enemmän kuin urheilijoita.
If you can’t see the change, be the change. Ilari Äijälä Punainen kortti rasismille -hankkeen projektipäällikkö